Uutiset

  • Tapiolassa rakennetaan edelleen voimakkaasti31.10.2019

    Kymmenisen vuotta aikamoisena rakennustyömaana olleen Tapiolan ydin alkaa Tapiolan projektinjohtajan Antti Mäkisen mukaan olla kunnossa. Nostokurjet ja työmaa-aidat eivät silti ole katoamassa katukuvasta.

     

    Mäkinen kertoo 65-vuotiaan Länsiväylä-lehden juhlanumerossa (30.10.2019), että tavoitteiden mukaisesti vuonna 2025 oltaisiin jo aika pitkällä. Ajatus on, että Kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja laajennus olisi silloin tehtynä, Mäkinen toteaa. Yksi vaihe on pian valmis, kun Kauppakeskus Ainoan päälle tulevat asunnot valmistuvat tulevana keväänä.

     

    Antti Mäkinen uskoo Tapiolan vetovoimaan tulevaisuudessakin: ”Täällä on sellaisia arvoja, jotka kantavat aika pitkälle. On kaupunkimainen kävelykeskusta, joka on vapautettu autoilta, kattavat kulttuuri- sekä muut palvelut, Leimuniitty ja Otsolahti”, hän luettelee Länsiväylässä.

     

    Lue Antti Mäkisen haastattelu Länsiväylän verkkoversiosta tai näköislehdestä.

     

  • Turistina Tapiolassa30.10.2019

    Puutarhakaupunki Tapiola on keskellä myllerrystä ja tänne on tulossa hurjasti uusia taloja, kauppoja, joita ei löydy muualta ja kaikenlaista muuta siistiä uutta. Ensi silmäyksellä Tapiola on hieman sekaisin, ja on vaikeaa löytää perille, mutta Tapiola on samalla hieno paikka, josta löytää lyhyellä välimatkalla aivan kaikkea – rokista ruokaan ja kulttuurista kukkiin. Pääsin viettämään päivää turistina Tapiolassa – ja kuten aito turisti aloitin kansainvälisimmistä kohteista: taidemuseo EMMA ja Tapiola Sinfonietta. 

     

    Nina, Tapiolan uusi oma bloggari 

    Entäs kuka minä olen? Minä olen Nina, Tapiolan uusi oma bloggari. En asu Tapiolassa, mutta myös sen takia on helpompi kokea kaikki uusilla silmillä. Aikaisemmat ovat ehkä reilun 20 vuoden takaa – silloin Heikintori oli vielä uudehko ja joku tanssiopisto järjesti hiphop-kursseja Kulttuurikeskuksen lähellä. En ikinä oppinut varsinaisesti hiphoppailemaan, mutta opin juoksemaan paikoillani. Saavutus sekin, eikö vain?
     
     

    EMMA – Espoo Museum of Modern Art

    EMMAan, Espoon modernin taiteen museoon, on noin viiden minuutin kävelymatka Tapiolan metroasemalta. Helpoiten Tapiolaan pääsee metrolla, joka pysähtyy suoraan Kauppakeskus Ainoan alle. EMMA sijaitsee WeeGeen (entinen Weilin & Göös kirjapainotalo) tiloissa seuranaan Espoon kaupunginmuseo Kamu, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä ja Suomen kellomuseo. 

    Saan oppaakseni EMMAn viestintäkoordinaattorin Asta Teräväisen ja hän kertoo, että museon tilat muuttuvat taideteosten mukana tai teos tilan mukaan. Kun taidetta tehdään tiettyä tilaa varten, eikä vain tuoda tilaan, siitä tulee jotain aivan omaa – kuten Alicja Kwaden Trans-for-men, jota tehtiin tilaustyönä suoraan museon tiloihin. EMMAn näyttelytilassa ei ole lainkaan kantavia seiniä ja siksi se on poikkeuksellisen muuntautuva monenlaisille näyttelyille. Paikkasidonnaisista teoksistaan kansainvälisesti tunnettu taiteilijaduo Elmgreen & Dragset toteuttavat näyttelyn EMMAan ensi syksynä – mitä tai millaisen – se on vielä salaisuus. 

    EMMAssa on aina kaksi kokoelmaa. Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa esittelevässä Kosketus-näyttelyssä on esillä suomalaista ja kansainvälistä nykytaidetta, kun monien muiden museoiden aina esillä olevat kokoelmat keskittyvät muihin aikakausiin. Museossa on myös paljon vaihtuvia näyttelyitä, kuten kiistelty ja kohuttu Michael Jackson: On The Wall. EMMAsta löydät myös Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin designkokoelman katseluvarastona, joka sisältää mm. Brykin upeita keramiikkateoksia ja melkein kaiken mitä Wirkkala tuotti. Mikä on paljon. 

    Tatsuo Miyajima

    Saastamoisen säätiön ja EMMAn yhteistyön tuloksena syntyy joka vuosi uusi taideteos, ja tänä vuonna vuorossa on maailmankuulu japanilainen Tatsuo Miyajima (s. 1957). Miyajiman minimalistiset taideteokset koostuvat numeroista ja kertovat ajankulusta ja elämästä 

    Numerotaidetta 

    Tatsuo Miyajiman kantava filosofia kaikissa teoksissaan on näyttää numeroita yhden ja yhdeksän välillä, ja nollaa edustaa pimeys. Nollaa ei voi näyttää valolla, koska nolla edustaa kuolemaa ja sitä ei voi näyttää elämällä, joka on valoa. Nolla on läsnä, mutta on pimeytenä läsnä. Kaikilla numeroilla on oma rytminsä, joissa ne pysyvät. Numerot edustavat kiertävää, jatkuvaa, syklistä elämää ja viittaavat buddhalaisen filosofian uudelleen syntymiseen sekä luontoon: kaikki on yhteydessä kaikkeen. Jotkut syklit ovat niin pitkiä ja hitaita, että niitä kokee harvoin, toiset taas ovat nopeatempoisia ja melkein vilisevät silmissä. Teos on kokonainen vasta, kun joku kokee sen. Katsoja, ihminen, on osa itse taideteosta.
     

    Sky of Time

    Sky of Time on Saastamoisen säätiön tilausteos ja installaatio on varta vasten EMMAan suunniteltu. Isoa pimeää huonetta valaisevat vihreät vaihtuvat numerot. Suosittelen, että riisut kengät, kun menet katsomaan Sky of Time -installaatiota; muoviset, rapisevat pussit jaloissa on vaikeampi päästä rentoon ja pohdiskelevaan tunnelmaan, jonka itse koin installaation ajatukseksi. Heittäydy hetkeksi Fatboylle, katso ”taivaalle” ja ole läsnä – koe teos… Mitkä valot vilkkuvat nopeaan rytmiin, mitkä niin hitaasti, etteivät edes vaihdu sinä aikana, kun makaat siinä. Valot ovat vihreät, koska Miyajima sai inspiraation Lapin intensiivisen vihreistä revontulista. Itse mietin, että olisi ollut siistiä, jos numerot olisivat olleet sellaisessa rytmissä toisiinsa nähden, että koko katto olisi kuin revontuli, joka sytyttää taivaan hehkun. 
    Kun kysyn mitä tapahtuu, jos tulisi sähkökatkos, oppaani Asta naurahtaa ja toteaa että hyvä kysymys… (Löytyisiköhän varasähkögeneraattoreita?)

    Ennen kuin lähden EMMAsta, käyn Astan salamyhkäisen hymyn suosittelemana Hans Rosentrömin ääni-installaatiossa Kaiken osana. Astun huoneeseen, vedän oven kiinni, istahdan tuoliin ja laitan kuulokkeet korville. Teoksen kohtaaminen kestää vain neljä minuuttia, mutta aika tuntuu pidemmältä ja välillä sen melkein toivoo loppuvan nopeammin. Teos herättää minussa niin hämmennystä kuin pelkoa ja ihastusta. Haluaisin kokea sen uudestaan, mutta tämä on melko kertaluontoinen kokemus. Käy itse kokeilemassa, niin ymmärrät mitä tarkoitan! 

     

    Espoon kulttuurikeskus

    Arkkitehti Arto Sipinen suunnitteli Kulttuurikeskuksen, joka rakennettiin 1989. Kulttuurikeskuksessa majailee kirjasto, musiikkiopisto, Espoon Kaupunginteatteri ja Tapiola Sinfonietta. Rakennusta pitäisi kohta peruskorjata, ja toiveessa on, että tilojen yhteyteen, tavalla tai toisella, saisi myös teatterille omat tilat. Rakennus on näin ulkopuolisen silmin selkeästi korjauksen tarpeessa, vaikka on todella hieno. Ihastuin erityisesti pieneen tilaan aivan ylimmäisessä kerroksessa, mistä on näköala Tapiolan Keskusaltaan (hienon vesipuiston) yli, jonne talvisin tehdään Jääpuutarha-luistelurata. Suosituin talvinen tapahtuma on Ystäväluistelu, jolloin mm. Tapiola Sinfoniettan konsertti striimataan livenä isolle ulkokankaalle ja yleisö saa luistella sinfoniaorkesterin tahdissa. 

     

    Tapiola Sinfonietta

    Tapiola Sinfonietta perustettiin 1987 Espoon kaupunginorkesteriksi, jonka kaikki 43 muusikkoa ovat kokopäiväisiä ”virkamiehiä”. Koko viikko menee harjoitteluun, joko yksin tai yhdessä, ja perjantaisin on konsertti. Avoimia kenraaliharjoituksia on klo 10 aamulla noin kahdeksan kertaa vuodessa. Avoimet harjoitukset ovat hieno tilaisuus päästä katsomaan, miten orkesteri työskentelee. Kenraaliharjoitus ei ole läpiveto konsertista, mutta viimeinen viilaus. Avoimiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Katso verkkosivuilta, milloin näitä järjestetään. Tapiolan Sinfoniettan koko vuoden konserttikalenteri löytyy täältä. 

    Tapiola Sinfoniettan muusikot tekevät myös yleisötyötä, eli he esiintyvät säännöllisesti Espoon kouluissa, neuvoloissa, sairaaloissa, päiväkodeissa, erityisryhmille ja kirjastoissa. Pari kertaa vuodessa orkesteri esiintyy ilmaiskonsertissa, esim. Espoo-päivänä. He esiintyvät myös useilla festivaaleilla mm. April Jazz, PianoEspoo, VocalEspoo ja tekevät vierailuja ja kiertueita kotimaassa ja ulkomailla. Orkesteri on hyvin aktiivinen ja on mukana monessa musiikillisessa projektissa. Noin puolet muusikoista on soittanut Tapiola Sinfoniettassa jo yli 30 vuotta, orkesterin perustamisesta lähtien. Tämän yhteen hiotun porukan upea soundi on ilo korvalle.

     

    Sain yksityisen backstage-kierroksen ja pääsin sekä Louhisalin että Tapiolasalin takatiloihin. En ole ikinä tajunnut miten paljon kamaa ja teknistä tavaraa kuten valoja, johtoja kilometreittäin ja erilaisia kaiuttimia tarvitaan konsertteihin ja teatteriesityksiin ja muihin tapahtumiin mitä Kulttuurikeskuksessa järjestetään.  Pienempi Louhisali on blackbox-näyttämö, jossa järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä ja välillä jopa diskoja – K-50 Disco on kuulemma hyvinkin suosittu. Isompaan Tapiolasaliin mahtuu jopa 750 ihmistä ja täällä järjestetään myös populaarimusiikin konsertteja, kuten J. Karjalainen ja Samuli Edelmann. 

    Iltapäiväkonsertti kahvitarjoiluineen

    Iltapäiväkonsertti kestää vain noin tunnin, ja konsertin jälkeen on kahvi ja kakkutarjoilut, jotka kuuluvat hintaan. Iltapäiväkonsertteja järjestetään neljä vuodessa, ja ne ovat helppo tapa lähestyä klassista musiikkia, jos se on itselle vierasta. Täytyy myöntää, että itse harvemmin kuuntelen sinfoniaorkestereiden musiikkia, joten tämä tilaisuus oli hyvä tapa oppia jotain uutta. 

     

    Valitsemani Iltapäiväkonsertti on Ryan Bancroftin johtama ja tarjolla on japanilaisen Tōru Takemitsun How Slow the Wind sekä Jean Sibeliuksen Sinfonia nro 6.  
    Ryan Bancroft on nuori kapellimestari, joka voitti vuonna 2018 Malko Competition for Young Conductors -kilpailun Kööpenhaminassa. Arvostettu kilpailu järjestetään joka viides vuosi. Syyskuussa ilmoitettiin, että hänet on nimetty pääkapellimestariksi BBC National Orchestra of Walesille. Bancroftin ura on vasta nousussa ja hänestä tullaan vielä kuulemaan, sanoo Tapiola Sinfoniettan markkinoinnista vastaava Helena Ruhkala. 
     


    Konsertin jälkeen olen mykkä liikutuksesta, enkä löydä sanoja… Tapiola Sinfonietta ja Ryan Bancroft tekivät minuun syvän vaikutuksen. Se innostus, taito ja osaaminen, mitä muusikoista ja kapellimestarista huokuu, on upeaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Täydellinen yhteissointu, hienosti hiottuna yhteen. Kotimatkalla etsin Sibeliuksen kuudennen sinfonian Spotifysta, mutta sitä ei todellakaan voi millään tavalla vertailla livekokemukseen.

    Teksti: Nina Karmano
    Kuvat: Tuukka Ervasti


     

     

  • AINOAn avajaisviikko ylitti odotukset29.10.2019

    Kauppakeskus AINOAn uuden laajennuksen avajaisia juhlittiin näyttävästi Tapiolassa 24.–27.10. AINOA houkutteli paikalle avajaisviikolla yhteensä 230 000 kävijää. Suosituin päivä oli torstai, jolloin uuteen keskukseen tutustui 56 000 vierailijaa. 


    Kävijämäärässä on huomioitu puhtaasti vain kauppakeskuksessa asioineet henkilöt eikä se sisällä joukkoliikenneterminaalin lukuja.

    ”Kävijämäärät ovat erittäin positiiviset. Ne osoittavat, että AINOAn avautumista on todella odotettu ja olemme onnistuneet luomaan vetovoimaisen, uniikin kauppakeskuksen. AINOA valittiin jo aiemmin tänä vuonna pääkaupunkiseudun viihtyisimmäksi kauppakeskukseksi, ja uskon, että uusi laajennus vahvistaa tätä ajatusta entisestään”, kertoo AINOAn kaupallinen johtaja Marja-Liisa Neuvonen.

    AINOA on rakentunut vaiheittain, ja nyt valmistuneessa 50 000 neliömetrin kauppakeskuksessa on yli 100 liikettä mukaan lukien 32 kahvilaa ja ravintolaa. Kauppakeskus houkutteli Suomeen myös uusia yrityksiä. Saksalainen KARE Design, tanskalainen Søstrene Grene ja islantilainen Ísey Skyr Bar avasivat nyt Suomessa ensimmäisen kerran liikkeensä, ja ihmiset jonottivat päästäkseen tutustumaan uutuuksiin. 

    ”Avaus AINOAssa on ollut todella positiivinen kokemus. Kauppakeskus on materiaalien ja designin osalta on sellainen, jolta tulevaisuuden kauppakeskuksen tulee näyttää. Viihtyisyys, tunnelma ja myymälävalinnat ovat tarkkaan harkittu kokonaisuus. Täältä tulisi eurooppalaisten kauppakeskusten tulla hakemaan oppia”, kommentoi toimitusjohtaja Mikkel Grene Søstrene Greneltä.

    Food Garden moninkertaisti Tapiolan ruokatarjonnan

    Tapiolassa on ollut pitkään pula ruokaravintolatarjonnasta. AINOAn uusi Food Garden otettiinkin erityisellä ilolla vastaan. Kolmanteen kerrokseen avautunut ravintolamaailma on erillään kauppakeskuksen hälystä: siellä on erilainen, rauhallinen sisustus ja oma äänimaailmansa. Ravintolamaailmaan on myös erillinen sisäänkäynti, sillä ravintolat voivat olla auki myöhempään kuin kauppakeskuksen muut liikkeet.

    ”Avajaisviikko oli todella positiivinen kokemus, asiakkaita riitti kaikille ravintoloille. Meidänkin ehkä kauppakeskuksessa poikkeava konsepti, rauhallinen palvelutyyli ja ympäristö houkuttelivat niin paljon väkeä, että esimerkiksi perjantaina olisi ollut enemmän tulijoita kuin pystyimme palvelemaan. Saimme runsaasti hyvää palautetta!” kuvailee Madison Gastro & Winen ravintoloitsija Katja Arpré.

    Kauppakeskuksen tulevaisuus Tapiolassa näyttää hyvin valoisalta.

    ”Tapiola on monipuolinen kulttuurin ja viihtymisen keskuspaikka, jonne on helppo tulla läheltä ja kaukaa. Halusimme rakentaa tälle perinteikkäälle kaupunginosalle arvoisensa laadukkaan ja ainutlaatuisen kauppakeskuksen. Saamamme palautteen mukaan olemme onnistuneet tavoitteessamme! AINOA on avoin, puutarhamainen kaupunkitila, joka nivoutuu hienosti yhteen sitä ympäröivän kaupunginosan kanssa”, kuvailee Neuvonen.

    Tutustu Kauppakeskus AINOAan.
  • AINOA on nyt kokonaan valmis25.10.2019

    Tapiolan keskuksessa sijaitsevan AINOAn kolmas vaihe valmistui 24. lokakuuta, ja vuonna 2013 avattu kauppakeskus on nyt kokonaan valmis. Laajennuksen myötä siellä on yhteensä yli sata liikettä, ravintolaa ja muuta palveluntarjoajaa. Tilaa kauppakeskuksessa on 50 000 neliötä.

    Yksi AINOAn odotetuimmista osista on 1 500 neliömetrin viihtyisä ravintolamaailma AINOA Food Garden, jossa on sekä illallisravintoloita että paikkoja maittaville arkilounaille tai tapaamisille kahviloissa. Uusia ravintoloita ovat mm. Bistro O mat, Biang!, Friends & BRGRS, Madison Gastro & Wine, Momotoko ja LN-Sushi Art sekä kävelykansitasolle ulkoterasseineen avautuvat Hangon Makaronitehdas, Classic Pizza Restaurant, olutravintola Gallows Bird Tapiola, Rax Pizzabuffet ja nepalilainen ravintola. Tutustu AINOAn ravintolatarjontaan.

     

     

    AINOA on syksystä 2019 lähtien myös kodinsisustajan suosikkikohde, kun KARE Design ja Søstrene Grene ovat avanneet ensimmäiset Suomen myymälänsä Tapiolassa. Laajennusosa toi AINOAan 70 täysin uutta liikettä, joiden joukossa ovat muun muassa Plantagen, Suomalainen Kirjakauppa, Polarn O. Pyret, Emotion ja Flying Tiger Copenhagen sekä teleoperaattorit DNA, Elisa ja Telia. Laajennuksen valmistuttua osa nykyisistä liikkeistä, esimerkiksi H&M, Sand ja Peura, ovat siirtyneet uusiin tiloihin.

     

     

     

    Kauppakeskus AINOAssa asioi vuonna 2018 yli kuusi miljoonaa asiakasta, ja kävijämääriin ennustetaan tulevina voimakasta kasvua. Vetovoimaa lisää AINOAn ympärillä kehittyvä Suomen suurin kävelykeskusta kauppoineen ja esimerkiksi kulttuuripalveluineen. Kauppakeskuksen yläpuolelle valmistuu myös asuinhuoneistoja. Tutustu kauppakeskus AINOAan.


    Kaikki tiet vievät Tapiolaan

    Tapiolan keskukseen pääsee nyt erittäin hyvin julkisilla liikkumisvälineillä. Kaikki Tapiolan kautta kulkevat tai sinne päättyvät bussilinjat käyttävät uutta bussiterminaalia, joka sijaitsee Merituulentiellä kauppakeskus AINOAn ja metroaseman yhteydessä. Terminaalista on hyvä pääsy kauppakeskus AINOAn M-tasolle ja sieltä myös muualle Tapiolaan.

     

     

     

    - Bussiterminaalin valmistuminen poisti monta liikennetulppaa, ja AINOAn avautumisen myötä liikkuminen helpottui entisestään, sillä se on koko keskusta-alueen logistiikan risteyskohtana. Uuden Merituulentorin kautta saadaan puolestaan sujuvat yhteydet myös pohjois-etelä-suuntaan, kehittämisprojektin johtaja Antti Mäkinen kertoo.

    Idästä ja lännestä Tapiolaan pääsee loistavasti metrolla, jonka molemmat linjat pysähtyvät Tapiolassa. Toinen linjoista kulkee reitillä Matinkylä–Vuosaari ja toinen reitillä Tapiola–Mellunmäki. Linjojen yhteisellä osuudella Tapiolan ja Itäkeskuksen välillä ruuhka-ajan vuoroväli on 2,5 minuuttia. Arjen päiväliikenteessä ja alkuillasta sekä lauantaina päiväaikaan metro kulkee vajaan neljän minuutin välein. Sunnuntaisin ja muina aikoina vuoroväli linjojen yhteisellä osuudella on viisi minuuttia.

    Leppävaaran suunnalta Tapiolaan pääsee bussilla 550, Munkkiniemestä bussilla 510 ja Mankkaan suunnalta tuo linja 115. Lue lisää Tapiolan alueen joukkoliikenteestä.

    Autoilijoita alueella palvelee Tapiola Park, jonka 2000 pysäköintipaikkaa takaavat ettei pysäköintitila Tapiolassa lopu. Katso ajo-ohjeet pysäköintihalliin.

     

    Purkutöissä vedetään henkeä

    Tapiolan rakennustyöt ovat jatkuneet eri puolilla keskustaa ripeään tahtiin. Näkyvimpiä kohteita ovat olleet AINOAn lisäksi Raitinkartanon liike- ja asuinrakennus sekä Merituulentien yläpuolelle nousevat asuinrakennukset. 

    Yksi rakennustyömaa on Tennispuiston vieressä, jonne on valmistumassa Asuntosäätiön lajissaan ensimmäinen täysin autopaikaton puukerrostalo. Sen viereiselle tontille nousee 12-kerroksinen puukerrostalo, johon tulee opiskelija-asuntoja ja joka on lajissaan Suomen korkeimpia. Asuntosäätiön talo valmistuu vuoden 2020 alussa ja opiskelija- asunnot vuoden 2021 alussa.

    Rakentaminen toki jatkuu myös Tapiolan ytimessä, mutta tulevina vuosina siirrytään keskuksen laitamille. Tapiolan rakentamista sävyttäneissä purkutöissä vedetään nyt henkeä vuoden verran. Seuraavassa vaiheessa Tapiolan katukuvasta katoaa pari isompaa kiinteistöä̈ sekä muun muassa keilahallin talo ja Kaupinkallion parkkitalo, jotka ovat osa kulttuuriaukion arkkitehtuurikilpailun pohjalta etenevää kokonaisuudistusta. 

    Tervetuloa myös pyörällä!

    AINOAn kolmososan laajennusosan avautuessa Tapiolassa avasi ovensa uusi ja tilava pyöräparkki. Merituulentorin alle rakennetussa parkkihallissa on tilaa peräti 400 polkupyörälle, joten ajokkinsa saa sinne varmasti suojaan myös sateisemmalla kelillä. Tilalle antavat lisäväriä graafikko Seela Petran leikkisät eläinhahmot. Tervetuloa tutustumaan!

    Lue lisää Tapiolan uudistushankkeen tiedotuslehdestä.

     

  • Tapiolan Joulunavaus31.10.2019
  • PianoEspoo - Tapiola-pianokilpailu30.10.2019

    Luovuus, rohkeus, taito

    PianoEspoo-festivaali kutsuu nuoret pianonsoiton harrastajat jälleen Tapiola-pianokilpailuun marraskuussa 2019. Kilpailussa on kolme sarjaa pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitoksissa opiskeleville korkeintaan 15-vuotiaille pianisteilla. Uutuutena on neljäs sarja, joka on avoinna 11–15-vuotiaille pianisteille kaikkialta maailmasta. Kilpailu käydään 4.–9.11.2019 PianoEspoo-festivaalin yhteydessä Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa, sekä finaali 9.11. Sellosalissa. Tuomariston jäseninä toimivat maamme eturivin pianopedagogit ja PianoEspoon taiteilijat. 


    Aika:
    ma 4.11.2019 klo 9.30 - to 7.11.2019 klo 21.00

    Paikka:
    Espoon kulttuurikeskus, Louhisali
    Kulttuuriaukio 2, 02100 Espoo

    Järjestäjä:
    PianoEspoo