Tapiola lautasella

21.11.2019

Tiesitkö, että Tapiolasta löytyy jopa 32 ravintolaa? Runsas ravintolatarjonta ulottuu fine diningista laatupitsaan ja peruskebabiin, ja tietysti löytyy herkullista kasvisruokaa, maukasta kotiruokaa, suussa sulavaa sushia, ruokahimoa herättäviä hampurilaisia – melkein kaikkea, mitä vain voi haluta syödä. Kävin Tapiolan ensimmäisessä laaturavintolassa Kylässä maistelemassa alkupaloja ja hurahdin Kauppakeskus Ainoassa Bistro O matin klassikkosalaattiin. 

 

Ravintola Kylä keskellä kylää

Savumuikkumousse, karamellisoitua punasipulia ja pikkelöityjä suppilovahveroita. Annos näyttää ehkä hieman harmahtavalta, mutta jumankekka miten hyvää! Osat sointuvat todella hyvin yhteen ja on varsinainen ilo saada nauttia näin hyvää ruokaa. Kirpeät sienet, lempeä muikkumousse ja makeus sipulista – simppelisti sanottuna – törkeän hyvää. Tämä kaveri tietää mitä tekee!

 

 

Kaverin nimi on Markku Mikkola ja hän pyörittää Ravintola Kylää keskellä Tapiolaa. Oman ravintolan perustaminen oli vanha haave. Markku kävi koulut Pohjois-Tapiolassa ja koki nuoruudessaan, että Tapiolasta puuttui kunnon ruokaravintola. Hän on aina tykännyt ruuanlaitosta ja sen huomaa Kylän tarjonnasta. Ravintola Kylä avattiin vuonna 2014 ja se on saavuttanut suurta suosiota paikallisten kesken – kuten sain itse huomata käyntini aikana. Ihana vanhempi rouva toisesta pöydästä tuli innostuneesti kyselemään, mitä touhuamme (veimme kameroinemme ja valoinemme kuitenkin jonkin verran tilaa) ja kun kerroin että kirjoitan blogia Tapiolasta, hän hihkui ilosta ja pyysi blogin osoitetta, jotta voi käydä lukemassa sitä.

 

Hyvät raaka-aineet tekevät työn helpoksi

Markku Mikkolan ruokafilosofian perusajatus on yksinkertaisesti raaka-aine – hyvät raaka-aineet, joita pitää tunnistaa jo silmällä ja joiden parhaat puolet tuodaan esiin maussa. Hän sanoo, että jo kolmella, neljällä raaka-aineella voi tehdä todella loistavan ravintola-annoksen ilman, että siinä on ylimääräistä rönsyilyä. Huolella valmistettu annos on ilo niin silmälle kuin vatsalle. 

Raaka-aineet vaihtelevat tietysti sesongin mukaisesti, ja kun mahdollista, Markku suosii kotimaista. Hänellä on mm. ankkaa pieneltä tuottajalta Wanhantuvan Ankkalasta, joka kasvattaa niitä eettisesti ja kestävästi – ankat saavat rauhassa tepastella kotipihassa Salossa. Iisalmesta hänelle tulee kasvatettua sorsaa, joka sopii hyvin syksyyn; sorsa haudutetaan pitkään ja lisätään vähän makeutta ja lämpöä. Syyslistalla on myös sesonkiin sopivaa riistaa kuten jänistä ja hirveä ja paljon juureksia. 

 

Kun inspiraatio iskee

Inspiraatio ruokaan tulee pohjoismaista ja suomalaisia perinteitä ja perinneruokia ravistellaan hennosti uusilla sävyillä ja tuodaan nykypäivään. Tietysti Markku innostuu myös ruokiin ulkomaanmatkoilla, ja välillä on tullut vastaan yksittäisiä annoksia, jotka ovat olleet niin hyviä, että niistä sitten muokataan omanlaisia ja tuodaan listalle. 

Markku tykkää löytää uusia makupareja. Hän on omien sanojensa mukaan ”huono seuraamaan reseptejä” ja kokeilee mieluummin uutta ja kehittää uusia reseptejä matkan varrella. Toki klassikoita on helppo tehdä ja niitä tehdäänkin Kylässä, mutta silloin niissä on jotain särmää ja uutta mukana. ”Anna mä koitan!” on sanonta hänen keittiössään ja usein täysin hatusta vedetyt jutut toimivat parhaiten. Mutta jos lopputulos ei miellytä, sen kun kokeilee uudestaan vähän toisella tavalla.

 

Alkupalojen mies

Markku tykkää alkupaloista ja sen näkee myös hänen listaltaan. Niitä voi hyvin tilata useamman ja jakaa koko seurueen kesken – ja on hyvä tapa kokeilla jotain erikoisempaa, mitä ei muuten uskaltaisi maistaa. Lista vaihtuu noin seitsemän, kahdeksan kertaa vuodessa ja vaihtelee sesonkien mukaan. Joulunaikaan ravintola on poikkeuksellisesti auki lounasaikaan ja tarjoilee neljän ruokalajin ”joululounaan”, joka on jouluinen mutta ei kuitenkaan jouluruokaa. Joululounaalta ei siis toisin sanoin löydy kinkkua – mutta kyllä mm. omanlaista riisipuuroa ja joulunväristä jälkiruokaa.  

Vinkki! Ravintola Kylä on täydellisellä paikalla, jos on menossa esim. Kulttuurikeskukseen konserttiin. Isoimpien konserttien aikaan kannattaa varata pöytä hyvissä ajoin. Ravintola tarjoaa myös yhteistyökumppaninsa Espoon Kaupunginteatterin pääsylipulla 15 % alennusta omasta laskusta teatteripäivänä. 

 

Elegantti Food Garden Ainoassa

Kauppakeskus Ainoan ravintolamaailma Food Garden on dSign Vertti Kivi & Co:n suunnittelema ja tuo ainakin minulle mieleen Tukholman kauppakeskus Ringencentrumin ruokanäyttämön Teatern. Tyylikästä – vaaleaa puuta ja tummaa pintaa sopivassa määrin sekoitettuna, raffit elementit katossa on jätetty näkyviin, viherseiniä, valaistus, tilantuntu ja tunnelma… Melkein jopa yllättävän viihtyisä ollakseen kauppakeskuksessa. Food Gardenissa löytyy seitsemän ravintolaa, täältä saat mm. hampurilaisia, pitsaa, sushia, aasialaista, newyorkilaista ja à la cartea.

 

 

Bistro O Mat 

Bistro O Mat on kirkkonummelaisen pariskunnan Päivi ja Marko Palovaaran toinen ravintola. Marko Palovaara voitti 2002 Vuoden Kokki -kilpailun, joka toi hänelle tunnettuutta ja on auttanut asiakkaita löytämään hänen ravintoloihinsa. Ruokafilosofia Bistro O Matissa pohjautuu klassiseen ranskalaiseen keittiöön skandinaavisella tvistillä – pohjoismaiset raaka-aineet, raikkaus ja selkeys ovat avainsanoja. ”Hyvää ruokaa, kivassa ympäristössä, järkevään hintaan ja ilman pönötystä”, kiteyttää Päivi. 

 

 

 

Inspiraatiota ja esikuvaa niin ruokaan kuin ravintolan sisustukseen Päivi ja Marko hakevat naapurimaan metropolista Tukholmasta ja mm. Mathias Dahlgrenilta; ruotsalaisilta on helppo poimia konkreettisia vinkkejä ja ideoita ja sitten toteuttaa ne omanlaisena. Ravintola on esteettisesti miellyttävä ja kodikas isoilla nahkatuoleilla, puupintaisilla pöydillä, hillityn värikkäillä tyynyillä, tummilla pinnoilla, miellyttävällä valolla ja hyvällä fiiliksellä. Henkilökunta on iloisen tuntuinen ja todella auttavainen ja huomaa, että he viihtyvät työssään, mikä on aina ilahduttavaa! Äskettäin he palkkasivat sommelierin, joka vastaa viineistä ja varmistaa että asiakkaat saavat juuri oikeanlaisen viinin ruoan pariksi. 

 

Tuhottava taideteos 

Ruoassa pariskuntaa innostaa se, että ruoka on tuhottava taideteos, joka hivelee aisteja – se miellyttää silmää, tuoksuu upealle ja maistuu vielä paremmalle. Ja jos ruoka-annos ei onnistukaan, sitä on helppo muuttaa lisäämällä tai poistamalla jotain, joka tekee siitä onnistuneen. Ruoka on kuin elävä tuote ja se tuo ihmisille mielihyvää. Välillä asiakkaat tulevat nälkäkiukkuisina ravintolaan ja kunhan ovat saaneet ruokansa, he muuttuvat lauhkeiksi lampaiksi. ”Ruoassa on joku taika – se pelastaa tilanteen kuin tilanteen”, Päivi sanoo. 

 

Itse tein

Bistro O Matissa keitetään itse kaikki kastike- ja liemipohjat – ekologisesti kaikista jäämäpaloista, esimerkiksi vihanneksista, lihasta ja luista. Päivi toteaa, että tämä usein erottaa ravintolan kotikeittiöstä, koska kotona harvemmin on aikaa taikka mahdollisuutta kokata ihan näin pitkän kaavan mukaan. Tuntuu kuin kastikkeenteko olisi vähän hävinnyt arjesta; muistan itse, että isoäitini aina teki kastikkeen ruualle, mutta itse teen hyvin harvoin, enimmäkseen koska en rehellisesti sanottuna osaa. Bistro O Matissa leivotaan myös leivät itse; ne alustetaan illalla ja kokki tekee taikinan juureen ja taikina kohotetaan hiljakseen yön yli kylmiössä ja seuraavana päivänä paistetaan. Saaristolaisleipää leivotaan joka toinen päivä, koska se paranee, kun saa hieman vetäytyä. 

 

 

Pohjoismaista ranskalaisella vivahteella

Raaka-aineet pyritään pitämään pohjoismaisina ja lihasta reilut 90 % on kotimaista. Kateenkorva toki joudutaan tuomaan Ranskasta, mutta kalat tulevat Suomesta ja muista pohjoismaista ja äyriäiset Ruotsista ja Tanskasta. Kasvikset ovat aina kun mahdollista suomalaisia. Sesonkiajattelu menussa joutui hieman koetukselle, kun tämä sienivuosi on ollut hieman outo. Kuiva alkukesä ja sateinen syksy tekivät sen, että herkkutatteja oli runsaasti ja suppilovahverot tulivat tosi myöhään, mutta sitä runsaampana. Kohta siirrytään joulumenuun, josta löytyy poroa ja blinejä. Vuodenvaihteen jälkeen blinikausi jatkuu maukkaan maa-artisokkakeiton kaverina. Keväämmällä pääsiäisen aikaan tarjoillaan karitsaa, joka tulee Raaseporista tai Ahvenanmaalta. Pääsiäisen jälkeen alkaa ehkä se paras ja raikkain kausi tuoreella parsalla, mansikoilla ja uusilla perunoilla. Syksy tuo taas kirpeät omenat, kurpitsat ja metsäsienet takaisin listalle. Klassikot, jotka eivät listalta poistu, ovat mm. jättikatkarapu-vuohenjuustosalaatti ja tuhdit hampurilaiset – niitä toivotaan ja tullaan pidemmänkin matkan takaa syömään. 

 

 

Minä sain kokeilla jättikatkarapu-vuohenjuustosalaattia ja ihmiselle, joka ei normaalisti lainkaan innostu juustoille, tämä oli positiivinen yllätys. Syön siis toisen kerran elämässäni vapaaehtoisesti vuohenjuustoa ja voin sanoa käsi sydämellä, että kaikki vuohenjuustorakastajat AIVAN varmasti tulevat ihastumaan tähän, koska jopa minä tykkäsin. Parasta annoksessa oli aivan mahtava aioli, jossa oli juuri täydellisen sopivasti valkosipulin vienoa makua. 

Vinkki! Ota lapset mukaan, he innostuvat varmasti. Ravintolasta on hyvä näköala rakennusmaalle – tässä voi seurata paraatipaikalla, miten viereinen talo kasvaa. Nauti siis näköalasta, niin kauan kun sitä on tarjolla – koska onhan se upeaa olla aivan keskellä uuden luomista ja nähdä miten kaikki kasvaa.

 

Teksti: Nina Karmano
Kuvat: Tuukka Ervasti