Tapiola oli syntyessään modernin puutarhakaupungin korkealaatuinen esimerkki. Tapiolan keskuksen ensimmäiset 1950- ja 1960-luvuilla rakennetut osat Tapionraitin varrella muodostavat edelleen arvostetun rakennustaiteellisen kokonaisuuden.
Tämän alkuperäisen keskuksen eteläpuolelle toteutetut korttelit on uudistettu metron myötä samoin kaupunkisosiologisin periaattein ja yhtä korkeatasoisiksi kuin alkuperäinen Tapiola. Tapiolan keskuksen ilme on kirkastunut ja voimistunut. 1950- ja 1960-lukujen keskusta muodostaa Tapiolan kulttuurisen keskuksen, kun taas Merituulentien kohdalle muodostuu tulevaisuuden keskus.
Uudistunut Tapiolan keskus on Suomen laajin yhtenäinen kävelykeskusta. Keskuksen eteläiset ja pohjoiset osat yhdistyvät näin kiinteäksi kokonaisuudeksi. Metroaseman tuntumassa on runsaasti parkkitiloja polkupyörille, keskukseen tulee uusia aukioita sekä kävelykatuja ja kattomaailmasta tulee vihreä ja huoliteltu.