Turistina Tapiolassa: EMMA, Espoon modernin taiteen museo

Puutarhakaupunki Tapiola on keskellä myllerrystä ja tänne on tulossa hurjasti uusia taloja, kauppoja, joita ei löydy muualta ja kaikenlaista muuta siistiä uutta.

Ensi silmäyksellä Tapiola on hieman sekaisin, ja on vaikeaa löytää perille, mutta Tapiola on samalla hieno paikka, josta löytää lyhyellä välimatkalla aivan kaikkea – rokista ruokaan ja kulttuurista kukkiin. Pääsin viettämään päivää turistina Tapiolassa – ja kuten aito turisti aloitin kansainvälisimmistä kohteista: taidemuseo EMMA ja Tapiola Sinfonietta. 

Entäs kuka minä olen? Minä olen Nina, en asu Tapiolassa, mutta myös sen takia on helpompi kokea kaikki uusilla silmillä. Aikaisemmat ovat ehkä reilun 20 vuoden takaa.

EMMA – Espoo Museum of Modern Art

EMMAan, Espoon modernin taiteen museoon, on noin viiden minuutin kävelymatka Tapiolan metroasemalta. Helpoiten Tapiolaan pääsee metrolla, joka pysähtyy suoraan Kauppakeskus Ainoan alle. EMMA sijaitsee WeeGeen (entinen Weilin & Göös kirjapainotalo) tiloissa seuranaan Espoon kaupunginmuseo Kamu, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä ja Suomen kellomuseo. 

Saan oppaakseni EMMAn viestintäkoordinaattorin Asta Teräväisen ja hän kertoo, että museon tilat muuttuvat taideteosten mukana tai teos tilan mukaan. Kun taidetta tehdään tiettyä tilaa varten, eikä vain tuoda tilaan, siitä tulee jotain aivan omaa – kuten Alicja Kwaden Trans-for-men, jota tehtiin tilaustyönä suoraan museon tiloihin. EMMAn näyttelytilassa ei ole lainkaan kantavia seiniä ja siksi se on poikkeuksellisen muuntautuva monenlaisille näyttelyille. Paikkasidonnaisista teoksistaan kansainvälisesti tunnettu taiteilijaduo Elmgreen & Dragset toteuttavat näyttelyn EMMAan ensi syksynä – mitä tai millaisen – se on vielä salaisuus. 

EMMAssa on aina kaksi kokoelmaa. Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa esittelevässä Kosketus-näyttelyssä on esillä suomalaista ja kansainvälistä nykytaidetta, kun monien muiden museoiden aina esillä olevat kokoelmat keskittyvät muihin aikakausiin. Museossa on myös paljon vaihtuvia näyttelyitä, kuten kiistelty ja kohuttu Michael Jackson: On The Wall. EMMAsta löydät myös Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin designkokoelman katseluvarastona, joka sisältää mm. Brykin upeita keramiikkateoksia ja melkein kaiken mitä Wirkkala tuotti. Mikä on paljon. 

Tatsuo Miyajima

Saastamoisen säätiön ja EMMAn yhteistyön tuloksena syntyy joka vuosi uusi taideteos, ja tänä vuonna vuorossa on maailmankuulu japanilainen Tatsuo Miyajima (s. 1957). Miyajiman minimalistiset taideteokset koostuvat numeroista ja kertovat ajankulusta ja elämästä 

Numerotaidetta 

Tatsuo Miyajiman kantava filosofia kaikissa teoksissaan on näyttää numeroita yhden ja yhdeksän välillä, ja nollaa edustaa pimeys. Nollaa ei voi näyttää valolla, koska nolla edustaa kuolemaa ja sitä ei voi näyttää elämällä, joka on valoa. Nolla on läsnä, mutta on pimeytenä läsnä. Kaikilla numeroilla on oma rytminsä, joissa ne pysyvät. Numerot edustavat kiertävää, jatkuvaa, syklistä elämää ja viittaavat buddhalaisen filosofian uudelleen syntymiseen sekä luontoon: kaikki on yhteydessä kaikkeen. Jotkut syklit ovat niin pitkiä ja hitaita, että niitä kokee harvoin, toiset taas ovat nopeatempoisia ja melkein vilisevät silmissä. Teos on kokonainen vasta, kun joku kokee sen. Katsoja, ihminen, on osa itse taideteosta.

Sky of Time

Sky of Time on Saastamoisen säätiön tilausteos ja installaatio on varta vasten EMMAan suunniteltu. Isoa pimeää huonetta valaisevat vihreät vaihtuvat numerot. Suosittelen, että riisut kengät, kun menet katsomaan Sky of Time -installaatiota; muoviset, rapisevat pussit jaloissa on vaikeampi päästä rentoon ja pohdiskelevaan tunnelmaan, jonka itse koin installaation ajatukseksi. Heittäydy hetkeksi Fatboylle, katso ”taivaalle” ja ole läsnä – koe teos… Mitkä valot vilkkuvat nopeaan rytmiin, mitkä niin hitaasti, etteivät edes vaihdu sinä aikana, kun makaat siinä. Valot ovat vihreät, koska Miyajima sai inspiraation Lapin intensiivisen vihreistä revontulista. Itse mietin, että olisi ollut siistiä, jos numerot olisivat olleet sellaisessa rytmissä toisiinsa nähden, että koko katto olisi kuin revontuli, joka sytyttää taivaan hehkun. 
Kun kysyn mitä tapahtuu, jos tulisi sähkökatkos, oppaani Asta naurahtaa ja toteaa että hyvä kysymys… (Löytyisiköhän varasähkögeneraattoreita?)

Ennen kuin lähden EMMAsta, käyn Astan salamyhkäisen hymyn suosittelemana Hans Rosentrömin ääni-installaatiossa Kaiken osana. Astun huoneeseen, vedän oven kiinni, istahdan tuoliin ja laitan kuulokkeet korville. Teoksen kohtaaminen kestää vain neljä minuuttia, mutta aika tuntuu pidemmältä ja välillä sen melkein toivoo loppuvan nopeammin. Teos herättää minussa niin hämmennystä kuin pelkoa ja ihastusta. Haluaisin kokea sen uudestaan, mutta tämä on melko kertaluontoinen kokemus. Käy itse kokeilemassa, niin ymmärrät mitä tarkoitan! 

Teksti: Nina Karmano
Kuvat: Tuukka Ervasti

Espoon kulttuurikeskus

Arkkitehti Arto Sipinen suunnitteli Kulttuurikeskuksen, joka rakennettiin 1989. Kulttuurikeskuksessa majailee kirjasto, musiikkiopisto, Espoon Kaupunginteatteri ja Tapiola Sinfonietta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sivustomme käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi ja kävijämäärien tilastoimiseksi.